Nukketeatteri on yksi vanhimmista teatterimuodoista, joka on levinnyt kaikkialle maailmaan. Nukketeatterin uskotaan olevan alunperin lähtöisin idästä. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä missä ja milloin se on syntynyt. Joidenkin tietojen mukaan nukketeatteria on harjoitettu Intiassa jo yli 4000 vuotta ja onpa nukkeja väitetty löytyneen vanhoista egyptiläisistä haudoistakin.
Kuvassa intialaista nukketeatteria.
Nukketeatterin kehittymistä omaksi teatteritaiteen lajiksi on edeltänyt nuken käyttö muinaisissa rituaaleissa ja myöhemmin uskonnollisissa toimituksissa. Keskiajalla nukkeja käytettiin Euroopassa uskonnollisiin tarkoituksiin ja kirkoissa oli usein liikuteltavia veistoksia raamatullisista henkilöistä, kuten Jeesuksesta ja Mariasta. Näillä ”nukeilla” esitettiin raamatun kertomuksia niin, että kertomukset olivat kaikkien ymmärrettävissä. Nukkeja ja esineitä on käytetty jo ennen keskiaikaa kansanuskomuksissa ja hengellisissä rituaaleissa.
Myöhemmin nukketeatteri alkoi kehittyä osaksi vakavaa teatteria. Teatterimuotona se on vuosituhansia liikkunut korkean ja matalan, vakavan ja leikin välillä, mutta se on kuitenkin aina ollut osa teatteria ja teatterielämää.
Nukketeatteri on saanut eri kulttuureissa ja eri aikakausina monenlaisia ilmaisumuotoja aina Aasiasta peräisin olevasta varjoteatterista moderniin länsimaiseen esineteatteriin. Aasiassa on harjoitettu erityisesti varjoteatteria. Myös Euroopassa nukketeatterilla on pitkät juuret. Kreikassa ja Roomassa nukkeja on käytetty jo ennen ajanlaskumme alkua. Alla olevassa kuvassa näkyy muinaisia kreikkalaisia terrakottanukkeja ajalta 400-500 eaa.
Renessanssin ajasta lähtien nukketeatterilla on ollut katkeamaton perinne Euroopassa. Nukketeatteri ja teatterinukke roolihahmoina ovat syntyneet vasta 1600-luvun lopulla, kun Etelä- ja Keski-Euroopan nukketeatterinäyttämöillä alettiin jäljitellä puheteatterin näytelmiä ja näyttelijöitä. Aluksi nukketeatteria esitettiin kaduilla ja toreilla, jolloin katselijakunta koostui niin rahvaista kuin aatelisistakin. Nuket esiintyivät usein toreilla myös muun muassa kauppiaiden mainostajina. Vaikka nukketeatterilla onkin pitkät juuret, Pohjoismaihin nukketeatteri on kuitenkin vakiinnuttanut asemansa vasta 1800-luvun loppupuolella lastenkulttuurin kehittyessä. Tällöin leikittiin porvarisperheissä pienillä nukketeattereilla ja paperiteattereilla ja esitettiin dramatisoituja satuja ja teatterien suosittuja esityksiä.
Nuket saattoivat korvata näyttämöllä myös ihmisnäyttelijän poliittisista, sosiaalisista tai taloudellisista syistä. Nukketeatteriin on aina kohdistunut vallanpitäjien rajoituksia, mikä on osittain johtanut parodian suosioon nukketeatteriesityksissä. Parodioiden nähtiinkin pitkään olevan sopivin ilmaisumuoto nukketeatterille. Nukketeatteri on ollut myös poliittista teatteria, joka kritisoi ja pilkkasi vallanpitäjiä.
Käytetyt lähteet:
Keinänen, M-L. 2011. Sampo Lappalainen – vuorovaikutusta nukketeatterissa. Opinnäytetyö. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32944/marja-liisa_keinanen.pdf?sequence=1
Kuvat: https://en.wikipedia.org/wiki/Puppet
